Tekstit

Iltarusko

Kuva
     Moijkku! Ajattelin joskus kauan aikaa sitten osallistua Kastehelmen syksykilpailuun, mutta syystä tai toisesta osallistumisen kirjoittaminen on jäänyt vähän kesken... aikaa osallistua taisi olla tämän kuun loppuun, joten kaipa tämä vielä hyväksytään osallistumiseksi.  Kommentointini lakkasi joskus monta viikkoa sitten toimimasta, viimeksi kun vastailin kommentteihin käytin kirjaston konetta, joten en vastaile kommentteihinne, mutta luen niitä ja kirjoitan mielessäni vastauksia niihin :) Muuten, Perho loi Monin Sanoin -nimisen blogin, jota tosiaan pitää monta kirjoittajaa ja minä olen yksi heistä. Sinne on jo tullut muutama postaus, joiden vilkaisemista suosittelisin. Sitä blogia pitää tällähetkellä vain ihmiset - tai alienit - joilla on omakin blogi, mutta sinne saa tulla myöskin muita ylläpitämään, jos huvittaa! :D Kuva: Pexels  Iltarusko Istun puun alla ja katson maisemaa, mikä avautuu ympärilleni - oranssehtavia puita, lehtikerros maassa ja satunnaisia kuolleita kukkia. Tunne

Kauneuden takana

Kuva
Moiks!  Tänään toinen tällainen säeteksti, koska miks ei :D En oikein keksi mitään sanottavaa enää, joten lue, niin saat tietää, millainen tämä on. Kuva: Rare gallery Kauneuden takana Muille se on silta yli ojan, kasvillisuuden varjostama kaunis polku.   Polun päädyssä valkoinen  raudasta taottu huvimaja.   Majan takana oleva metsä, on täynnä tonttuja, keijuja.   Vieressä oleva koristekani vartioi paikkaa ylväänä, elävänä.   Se on heille  utopia. Kaunis metsä, jollaisia näkee vain tarinoissa.  Mutta minulle, se on hauta. Rakkaimman.

Kolme vanhaa miestä

Kuva
Moikkuu! Tämän kertaisen tarinan kirjoitin oikeastaan vain siksi etten keksinyt totaalisesti mitään ja nämä sanat vain muodostuivat sormieni alla näppäimistöltä näytölle. :D Idean taisin saada Kolme varista -laulusta ja Mauri Kunnaksen Koiramäen Martta ja Ruuneperi sekä Seitsemän koiraveljestä -kirjoista, koska ne tulevat useimmin mieleeni, jos minulla ei ole mitään ajateltavaa.  Ja vielä yksi aisia, jonka voitte kylläkin lukea myöskin kommenttien alapuolelta, mutta kerron nyt vielä tässä: Kun menet etusivulle näet (puhelimella ja tabletilla) kolme viivaa vasemmassa yläkulmassa (Tietokoneella tämä samainen valikko, minne pääsee puhelimella näin, näkyy vasemmassa reunassa), sieltä paina tekstiä "kommentoinnin vastinetta", jolloin pääset eräänlaiseen chattiin. Siellä sitten voit valita nimimerkiksi minkä tahansa maan ja taivaan välilta, mutta toivoisimme ettei mitään epäkunnioittavaa tai asiatonta. Toivoisimme myös, että pidät sen nimimerkin aina kommentoidessasi, mutta tok

Surun kyyneleet

Kuva
Heyy! Nyt taukoni aikana olen saanut jopa jotain aikaiseksi, kun kirjoittamisesta ei ole niin kovia paineita enää :'D  Tämä on siis virallinen lopetus tauolleni, eli jatkan taas kuvioissa mukana. :) Ja vielä näistä fonteista, joita käytän tässä runossa, niistä saa tulla sanomaan esim, jos teksti on epäselvää, liian pientä yms. koska tiedän ettei moni pidä kaiken tyyppisistä kaunoteksteistä ja tämän runon tekstihän on juuri kaunoa. Kuvat: Pixabay Edit: Oona   Surun kyyneleet Mä iltaisin, Itseni itken uneen.   Silmieni sini tummuu. Tyyny edessäni kastuu.   Kun nousen, verestävät silmät katsovat peilistä ja näen ne täydessä kauheudessaan; ripset liimautuneina, valkuaiset punertuneina, rannut poskilla.   Se saa minut horjahtamaan ja muuttaa hauraammaksi.   Kaadun polvilleni kaakelilattialle.  Tunnen kivun, mutta vain todella kaukaa.   En nouse, en edes yritä.  Noustessani kohtaisin vain sen mikä satutti.   Sen minkä vuoksi ennen elin. Sen mitä en enää kaipaa. Itseni.

Hiekkadyynejä - Luku 2

Kuva
Moiksuu! Kiva kun löysit tiesi lukemaan Hiekkadyynejä-jatkotarinan toisen luvun. Kirjoitan näitä lukuja Docsiin ja yritän julkaista sitten aina mahdollisimman pian uuden luvun. Ekan luvun löydät  tästä  ja esinäytöksen  tästä . Olisi myös kiva jos kommentoisit jotain. Nyt päästän sinut lukemaan. :D Kuva: Pixabay Hiekkadyynejä - Luku 2 Herään aamulla lattialta nukkumasta. Hieron päätäni ja nousen ylös. Vieressäni makaa Ratata, joka on kääriytynyt minun puoleni mattoon. Vieressämme on VR-lasit. Helpotus valtaa minut. Onneksi ne eivät ole menneet rikki. Eilinen ilta VR-lasien kanssa taisi hieman venähtää meiltä kahdelta. Herätän varovasti kuorsaavan Ratatan. “Hei haloo, nyt on aamu!” Huudahdan, kun hän nousee. Ratatan kasvoilla käy tyrmistynyt ilme. “Olemme onnekkaita kun kukaan ei käynyt tarkistamassa huonettamme yöllä.” En voi muuta kuin nyökytellä. Kuvitella jos se olisi ollut Yjy. Hän ei olisi ikinä antanut sitä anteeksi. Nostan VR-lasit varovasti käteeni ja kysyn: “Eikö nämä olekin i

Satanen on pikkusumma

Kuva
Moro! Tässä olis tämmönen erikoinen lyhyt tarina, jonka idean saat kiinni vasta kun olet sen lukenut. En saanut tehtyä tästä pidempää, mutta toivon että se ei haittaa. Onkohan nämä hyvät alkuhöpinät? Toivottavasti. Kuva: Pixabay Satanen on pikkusumma Löin kakskymppisen pöytään. Äijä katsoi mua halveksuen.  -En pelaa pikkusummista, se totesi. Kaivoin taskustani viiskymppisen ja lisäsin sen kasaan. Äijä nyökkäsi, vaikka ei näyttänyt vieläkään tyytyväiseltä. Se lätkäisi itekkin seitsemänkymppiä pöytään. Mun kamu otti korttipakan käteen ja alkoi jakaa kortteja meille. Yksi, kaksi, kolme...  -Noin nyt voitte alottaa, se ilmoitti. Ilta kaupungilla oli eskaloitunut tähän. En tiennyt kuinka se oli mahdollista. Äijä tutkaili omia korttejaan hetken verran.  -Mitä jos korotetaan? äijä kysyi toiveikkaana. Katsoin omia korttejani. Ne eivät olleet huonommaista, mutta ei myöskään parhaimmasta päästä.  -Satanenhan on pikkusumma, se tokaisi hullunkiilto silmissä. Punnitsin asiaa tarkkaan, mutta kieltäy

Dear diary - Back to school!

Kuva
Hello everybody! Tosiaan tänään tulee Back to school- tarina englanniksi. Kyllä kuulit oikein. Huomenna alkaa ainakin minulla koulu, joten tämä on ajankohtainen tarina. Alempaa löydät myös tarinan suomennoksen, jos se kiinnostaa  Kuva: Pixabay Dear diary - Back to school Hello, dear diary. Today starts school. I am so excited, because I go to junior high school. It's bigger and cooler than primary school. *** I woke up early, because our school starts at nine o'clock. I ate bread with cheese and drank orange juice. This is my normal breakfast. My mum woke up 10 minutes after me. She said: "Morning! Are you excited?"  "Yes, I am", I answered and smiled to mum. She made coffee. It was smelled wonderful, but I know I don't like it.  "Is it good, really?" I asked. My mum, her name is Edna, looked at me. Edna didn't understand my question. "Coffee. Is it good?" I detailed my question. Edna walked to coffee maker and take a cup. She ope