Pertin joulupuuhat 1

Päivää tontut!

Kyllä, tontut, koska joulun aika.

Tänään on luvassa tavallaan myöhästynyt joulupsessu *hikipisaremoji*

Ensiksi, elkää kysykö nimestä, se on mitä on *nauruemoji* Kirjotettiin siis Moonan kanssa koulussa joulusatu pienille lapsille ja mikä olisikaan parempi paikka laittaa se ihmisten luettavaksi? Blogit joita lukee ihmiset joiden keski-ikä on luultavasti 09 syntyneet. Mahtavaa :D 

No, ei mietitä sitä, tässä on siis Pertin elämää joulukuun ajalta :)

Ps. Jos joku ei siis tajunnut (musta tuntuu ettei kukaan tajunnnut tätä asiaa) osa 2 löytyy Moonan blogista Moonzkun tarinamaailma

Kuva: Pixabay

Pertin joulupuuhat

On joulukuun ensimmäinen päivä. Pertti herää virkeänä, pukee vaatteensa päälle ja ryntää keittiöön. Keittiössä on vastassa äiti, isosisko ja perheen harmaa kissa. Jääkaapin ovessa roikkuu joulukalenteri, se on Pertin oma. Pertti avaa ensimmäisen luukun isosiskon avustuksella ja ottaa sieltä maukkaan näköisen suklaapalan. Suklaa sulaa Pertin suussa samalla, kun äiti nostaa muropaketin kaapista pöydälle. Ne ovat Pertin lempimuroja. Pertti menee innoissaan istumaan paikalleen. Äiti laittaa muroja jogurtin päälle. Pertti syö murot nopeasti ja pestyään hampaat hän kiiruhtaa ruokapyödän ääreen piirtämään kuvaa joulupukista.

    “Äiti onko joulupukilla minkä väriset vaatteet?” Pertti huutaa hetken päästä.

    “Ne ovat punavalkoiset”, äiti kertoo ja kurkkaa Pertin piirtämää piirrustusta. “Onpa se hieno!”

    “Ei ole! Pukki tarvitsee parran”, Pertti sanoo ja alkaa penkoa kynäkoria. Hän löytää pian valkoisen kynän ja alkaa värittämään partaa piirtämälleen joulupukille. Hänen epäonnekseen valkoinen sekoittuu punaiseen, ja parrasta tuleekin pinkki.

    Pertti kuitenkin innostuu, kun keksii miten värejä saa sekoitettua ja hetken kuluttua koko hänen paperinsa on täynnä erivärisiä väriläikkiä.


“Oi, maamme, Suomi, synnyinmaa…” radio laulaa olohuoneessa. Koko Pertin perhe on kokoontunut syömään lounasta. Ruokana on lihapullia ja perunamuusia, Pertti pitää siitä. Pertti saa nopeasti syötyä ruokansa ja hakee lisää.

    Syötyään muutaman lautasellisen ruokaa hän menee olohuoneeseen ja laulaa radion mukana. Radion laulu on vaihtunut toiseksi, samaksi mitä Pertti on laulanut kerhossa.

    “Piupali paupali, piupali paupali!” Pertti laulaa koko kappaleen ajan.

    Kissa tulee Pertin viereen sohvalle. Hän maukuu nälkäisesti. Pertin isosisko Liisa kaataa hänelle ruokaa, jonka luokse Mirri-kissa juoksee iloisesti ja ryhtyy syömään. Mirri kehrää lempeästi Liisalle.

    Pertti katselee kissaa hetken ajan ja saa sitten hyvän idean. Hän käy hakemassa huoneestaan palomiehen varusteet - letkun, hatun ja hienon punaisen takin. Letkun päässä on pullo, jonka voi täyttää vedellä, sen Pertti käy täyttämässä vessassa.

    Hän aukaisee veden ja suuntaa sen kohti Mirriä. Se osui juuri hänen päähänsä. Kissa pomppaa pystyyn ja lähtee karkuun. Pertti ei kuitenkaan aio luovuttaa niin helpolla. Hän juoksee kissan perään, mutta Liisa nappaa hänet kesken matkan.

    “Mitä ihmettä sä yritit?” Liisa huutaa Pertille ja yrittää ottaa pullon Pertin kädestä, mutta Pertti on nopeampi. Hän ruiskauttaa loput pullon vedestä Liisan päälle. Liisa irrottaa otteensa pikkuveljestään ja kiljuu. Pertti oli ruiskauttanut vettä hänen silmilleen.

    “Äiti, Pertti kiusaa!” Liisa huutaa. Pertti juoksee huoneeseensa niin nopeasti kuin pääsee. Äiti tulee olohuoneeseen, mutta Liisalla ei ole enää mitään asiaa, kun Pertti on jo rauhoittunut.


Pertti katsoo kalenteria.

    “Mikä päivä tänään on?” hän kysyy siskoltaan, koska ei itse osaa vielä katsoa kalenteria kunnolla.

    “Tänään on lauantai, ja arvaa mitä?” hän vastaa, ja kysyy kysymyksen.

    “En minä tiedä, kerro!” Pertti kimmastuu.

    “Mä kirjotan toivelistan!” Liisa ilmoittaa tärkeänä.

    “Mä haluan myöski. Äiti! Mä haluan kirjottaa listan!”

    Äiti tulee keittiöön ja ojentaa Pertille värikynät ja paperin. Hän auttaa Perttiä kirjoittamaan, sillä Pertti ei osaa vielä kirjoittaa.

    "Kirjoita siihen että paloauto, koska minä olen palomies" Pertti käskee äitiään.

    "Mä aion toivoa barbieta ja sille hameen, joka ylttää maahan asti", Liisa selittää tohkeissaan. Hän piirtää samalla joulukuusta koristeineen.

    Äiti kirjoittaa sanan "paloauto" Pertin paperiin.

    "Entä mitä muuta?" äiti kysyy. "Sinä ainakin tarvitsisit uudet talvikengät."

    "En mä aio toivoo mitään tylsiä talvikenkiä, kun mä haluun karkkia!" Pertti innostuu.

"Mäkin haluan karkkia", Liisa ilmoittaa ja kirjoittaa sen paperiinsa. "Toivottavasti saan ainakin kymmenen pussillista", hän jatkaa.

    Pitkän kirjoitusprosessin jälkeen Pertti vie kirjeensä etuportaiden ikkunalaudalle. Sieltä siskon sanojen mukaan ‘Tonttu hakee sen Tonttulaan’. Pertin mielestä Tonttula ei ole mikään paikka, vaan se on oikeasti Joulumaa. Välillä Pertti ja Liisa kiistelevät siitä, mutta eivät he kauaa jaksa.


On maanantaipäivä. Liisa on koulussa ja Pertillä on tylsää. Mirrikin vain seikkailee omia seikkailujaan ulkona. Äiti on huoneessaan, mutta tulee pian Pertin huoneeseen.

    “Haluaisitko leipoa pipareita? Voitaisiin ostaa kaupasta taikinaa, kun olen sinne muutenkin menossa.”

    Pertti ja äiti tyhjentävät kauppakassit kaappeihin, mutta piparitaikinan he jättävät sivupöydälle, koska alkaisivat pian leipoa. Pertin äiti etsii kaapista alustan ja nostaa kaapista piparkakkumuotit.

    Hetken päästä Pertti ja äiti ovat jo työn touhussa. Pertti painelee muoteilla taikinaan kuvioita. Pertti tekee todella monta porsaan muotoista piparia. Välillä pertti nappaa taikinaa suuhunsa.

    Pertin äiti paistaa pipareita ja kaulii taikinaa levyiksi, joista Pertti tekee sitten uusia pipareita.

    Lopulta taikinaa on enää niin vähän, että Pertti ja äiti syövät loput.

    Pertti kuulee Mirrin äkäisen nau’unnan ja sanoo äitille, että Mirri on vihainen. Äiti antaa kissalle hiukan kermaa suurimpaan nälkään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Runo/teksti, jolla ei ole nimeä, koska olen liian laiska

Herra Dore

Ilmoitus & Kunnossa