Surun kyyneleet
Heyy! Nyt taukoni aikana olen saanut jopa jotain aikaiseksi, kun kirjoittamisesta ei ole niin kovia paineita enää :'D
Tämä on siis virallinen lopetus tauolleni, eli jatkan taas kuvioissa mukana. :)
Ja vielä näistä fonteista, joita käytän tässä runossa, niistä saa tulla sanomaan esim, jos teksti on epäselvää, liian pientä yms. koska tiedän ettei moni pidä kaiken tyyppisistä kaunoteksteistä ja tämän runon tekstihän on juuri kaunoa.
 | |||||
| Kuvat: Pixabay Edit: Oona | |
Surun kyyneleet
Mä iltaisin,
Itseni itken uneen.
Silmieni sini
tummuu.
Tyyny edessäni
kastuu.
Kun nousen,
verestävät silmät
katsovat peilistä
ja näen ne
täydessä kauheudessaan;
ripset liimautuneina,
valkuaiset punertuneina,
rannut poskilla.
Se saa minut
horjahtamaan
ja muuttaa
hauraammaksi.
Kaadun polvilleni
kaakelilattialle.
Tunnen kivun,
mutta vain
todella kaukaa.
En nouse,
en edes yritä.
Noustessani kohtaisin
vain sen mikä satutti.
Sen minkä vuoksi
ennen elin.
Sen mitä en
enää kaipaa.
Itseni.
Eikä, upeaa Oona! Tämä fontti on ihana<3! Mä en osaa muuta sanoa - olen otettu
VastaaPoistaJa Eka!?
Keksin antaisin, jos voisin, koska olen koneella, mutta kiitos <33
PoistaJa taas unohtui nimi🤦♀️! Kisu siis ylempänä kirjoitteli:)!
VastaaPoistaIhana runo! Fontti sopii tähän todella hyvin, ja tunnelma on synkkä ja niin kuin... Tietynlainen! Eli tässä on tietty tunnelma, joka tulee hyvin esille... Sekava selitys, mutta mahtavaa. ;)
VastaaPoistaKiitos<33 Vilja sä tavoitit juuri sen oikean tunnelman, mikä mulla oli tätä kirjoittaessani :D
PoistaIhana! 💚 Tämä on niin rehellinen, että en oikeastaan osaa juuri arvioida sitä muuten. Rehellinen ja nätti.
VastaaPoistaIhana teksti, tykkään tosi paljon ja fontti oli kaunis ja kyllä sai ihan hyvin selvää 🤍
VastaaPoista